Lottien merkitystä ei voi unohtaa

Perinteinen I Alueen kunnianosoitus sankariristillä oli sattuneesta syystä siirretty tammikuun alusta huhtikuulle. Tilaisuus, jota ei voi jättää pitämättä, toteutui siis tälläkin kertaa. Mukavassa keväisessä säässä kokoonnuttiin Ylösnousemuskappelin pysäköintialueelle lippukulkueen järjestäytymistä varten.

Paikalle olikin saapunut kohtalaisen kokoinen joukko lioneita, aavistuksen vajaa 70 kpl. Lohkon puheenjohtaja Petteri Peltomaan johdolla kulkue saatiin liikkeelle ja lopulta sankariristin juurelle kuuntelemaan piirikuvernööri Eija Kestin puhetta ja seuraamaan seppeleen laskua. Juhlalliseen tilaisuuteen kuului myös perinteinen yhteisesti laulettu "Jumala ompi linnamme". Kahvitilaisuutta ei tällä kertaa ollut tarjolla, joten lippukulkueen poistumisen myötä poistuttiin myös takaisin koteihin.

Piirikuvernööri puhe:

Arvoisat lionit ja puolisot, Bästa lion och partner Olemme tänään kokoontuneet kunnioittamaan itsenäisen maamme puolesta uhrauksia tehneitä kansalaisia. Vi har idag samlats för att hedra minnet av de medborgare som offrat sig för vårt lands självständighet. Suomi joutui käymään sotaa vuosina 1939-1944. Tässä sodassa taisteltiin olemassaolosta, itsenäisyydestä ja vapaudesta. Me tiedämme ja ymmärrämme, että suomalaisissa sotilaissa, asevelvollisissa ja upseereissa on vaikuttanut yhtenäinen kansallinen voima. Heillä oli sodassa taistelun tahto ja heillä oli puolustukseen vahva kyky ja osaaminen. Arvelen, että liian usein on unohdettu sotilaidemme kanssa yhteistyössä itsenäisyyttä puolustaneet lotat. Kun sota puhkesi, Suomen naisista tuli kahden rintaman työntekijöitä. Jag är av den åsikten, att lottorna, som tillsammans med våra soldater försvarade vår självständighet, alltför ofta glömts bort. Sotatoimialue tarvitsi kipeästi lottien apua, hyvin harvoin ase kädessä, mutta sitäkin useammin kaikissa muissa tehtävissä. Tulialueella lotat olivat useimmiten muonittajia ja kanttiinin pitäjiä. Lottia tarvittiin sotasairaaloissa, ilmavalvontatehtävissä, toimisto- ja viestijaostossa sekä keräys- ja huoltojaostossa. Kotirintamalla Lotat vapauttivat suuren määrän miehiä rintamantakaisista tehtävistä. Ylipäänsä naisille jäivät, miltei lukemattomat, sen toisen rintaman, eli kotirintaman tehtävät ja velvollisuudet. On myös hyvä muistaa, että Lotta Svärd – järjestö oli perustettu jo vuonna 1919 eversti Didrik von Essenin päiväkäskyllä.

Lotat olivat siis saaneet erinomaista ja monipuolista koulutusta vuosikymmenien ajan. He olivat harjaantuneet ja oppineet muonittamaan suurissa isänmaallisissa juhlissa. He olivat saaneet lääkintäkoulutuksen, johon kuului esim laittaa 20 minuutissa kenttäsairaalan kuntoon. Kun Lotta Svärd -järjestö sodan päätyttyä lakkautettiin, syntyi turhautumisen ja katkeruuden tunteita… lainaan tähän osan Hilja Jaakkolan runosta: Lotta, Sinua ei enää ole. Olit yksi mukana olleista, sodan näyttämön taustalla, vain eräs monista. Ojensit ruokakulhon sotilaalle, kenraalille, vangille, siviilille, lottasisarellesi. Lähetit kaatuneen hellyydellä kotiin. Hänen kotiaan, hänen omaisiaan tutkana valvoit. Hoidit, siivosit, pesit, paikkasit, parsit, kirjoitit, keitit, sähkötit--- ja hymyilit. Lotta, sinä olit ymmärtäjä, sisko ja äiti. Aikaa on kulunut. Meidän ei enää tarvitse vaieta menneistä. Me saamme elää itsenäisessä Suomessa, kansainvälisten mittaustenkin mukaan onnellisina ja vapaina. Låt oss med välsignelse och tacksamhet minnas, både den finländska soldaten och lottan. De stred tillsammans för vår självständighet. Vi lion, låt oss samarbeta och överlämna vårt fosterland lyckligare till kommande generationer. Muistakaamme siunaten ja kiittäen sekä Suomen sotilasta että lottaa. He taistelivat itsenäisyytemme puolesta yhdessä. Me Leijonat, tehkäämme yhteistyötä ja luovutetaan isänmaa onnellisempana nouseville sukupolville.

---

[SIGPLUS_EXCEPTION_SOURCE] Image source is expected to be a full URL or a path relative to the image base folder specified in the back-end but images/2021-2022/Kuvat/Sankarihaudalla is neither a URL nor a relative path to an existing file or folder.