Lions Clubs International - Piiri 107-A

Hauskasti eteenpäin - Roligt framåt

A-piirin tulevat tapahtumat

Piirin 107-A kalenteri
  

Päivitetty::

Perinnettä vaalittiin pienryhmän toimesta

I-Alueen vuosittainen kunniakäynti sankarihaudalla päätettiin harkinnan jälkeen toteuttaa ajan hengen mukaisesti 10 hengen ryhmällä, jotta tämä tärkeä perinne ei katkeaisi.

Alueen puheenjohtajan Hannu Mäenpään johdolla koottiin ryhmä, jolla kaikki normaalin tapahtuman toiminnot voitiin toteuttaa. Airueet ja lipunkantajat olivat mukana, kuin myös sotilaat kunniavartiossa muistomerkillä. Tutun kaavan mukaan myös toimittiin muuten, mutta kahvitilaisuus
 
Lehmusvalkamassa sekä laulut jätettiin tällä kertaa pois. Tapaaminen Ylösnousemuskappelin parkkipaikalla, marssi lippujen johtamana muistomerkille, piirikuvernöörin puhe ja seppeleen lasku. Tunnelma oli väen vähyydestä huolimatta kiitollisuutta ja kunnioitusta sodan sankareita kohtaan herättävä.

Piirikuvernööri Markku Karlssonin puhe:

"Arvoisat kuulijat, hyvät leijonat ja puolisot!

Erityisen poikkeuksellinen vuosi on lopuillaan. Korona on tuonut epävarmuutta elämäämme ensin kevättalvesta kesään. Toivoimme syksystä parempaa. Syksyllä koronaan sairastumiset taas lisääntyivät. Stressitasot olivat huipussaan ja yöunet olivat menneet. Työntekijöillä ei ollut pelkästään huoli itsestään, vaan myös siitä, kuljettaako tartunnan omaan perheeseensä.

Talvisota alkoi 30. Marraskuuta 1939 ja päättyi 105 päivää myöhemmin. Marraskuun piirihallituksen kokousta emme enää voineet pitää totutulla kaavalla. Eli suurin piirtein tuon talvisodan ajan me olemme kulkeneet koronalta maskeilla suojautuneina. Kuvitelkaa - miltä tuon ajan nuorista tuntui sota, joka oli juuri alkanut eikä lopusta ollut tietoa. Eikä tässä kaikki vaan talvisotaa seurasi jatkosota, joka käytiin suomen ja Neuvostoliiton välillä 25. Kesäkuuta 1941 – 19. Syyskuuta 1944. Jatkosotaa käytiin suomen rintamalla samaan aikaan kuin saksa toteutti operaatio Barbarossan nimellä tunnettua laajaa hyökkäystä Neuvostoliittoon.

Tänään kunnioitamme täällä sankariristillä sankarivainajiamme, ja samalla myös heitä kaikkia muita, jotka olivat mukana turvaamassa isänmaatamme rintamalla, sen selustassa ja kotirintamalla. Meidän pitää aina muistaa, että sankarivainajat olivat nuorukaisia – joilla olisi toisenlaisissa olosuhteissa ollut loistava tulevaisuus edessä elämässään. Monien kohdalla elämänlanka vain katkesi liian varhain sodan seurauksena.

Coronan opettamina osaamme kunnioittaa heitä vielä suuremmalla sydämellä, nyt kun sodan kokeneita on keskuudessamme yhä vähemmän kertomassa autenttisia kokemuksiaan sodasta. Suomen hallituksen aseellisen puolustuksen neuvoa antavan elimen puolustusneuvoston puheenjohtajaksi oli v.1931 nimitetty kenraali Carl Gustav Mannerheim. Hän kuvaa puolustusneuvoston puheenjohtaja-aikaansa vuosina 1931- 1939 muistelmissaan otsikolla ”kahdeksan vuotta kilpaa myrskyn kanssa”.

Turku oli Viipurin jälkeen talvisodassa suomen eniten pommitettu kaupunki. Talvisota alkoi 80 vuotta sitten 30. Marraskuuta 1939, kun puna-armeijan tykistö avasi tulen Karjalankannaksella aamulla kello 6:50. Ensimmäisen päivän aikana Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat suomessa 16 paikkakuntaa.

 
Turku välttyi vielä tässä vaiheessa pommituksilta heikosta lentosäästä johtuen. Vihollisella oli lisäksi talvisodan alussa vajavaiset tiedot turun strategisesti tärkeimmistä kohteista. Vihollinen pyrki tuhoamaan Turun sataman ja öljysataman Pansiossa. Sieltähän alkoivat suomen sotaponnisteluille elintärkeät kuljetukset itärintamalle.

Turku sai oman osansa pommeista 19. Joulukuuta alkaen. Myös Raision Kemppilän talon pihapiirin rakennukset sekä Nuorikkalan pellot saivat niistä osansa. Viholliskoneet pudottivat sinne pommeja uudenvuoden päivänä 1.1.1940 ja sodan päättymispäivänä 13.3.1940. Kaikkiaan talvisodan pommituksissa Turussa sai surmansa 52 ihmistä, haavoittuneita oli 151.
Suurimmat tuhot osuivat yhdelle ainoalla päivälle. ”mustana maanantaina” 29. Tammikuuta kaupungin ilmavalvonta petti jostain syystä ja neuvostohyökkäyksen jäljet olivat musertavat, pelkästään Eerikinkadun ja humalistonkadun kulmilta löytyi 36 kuolonuhria.

Jatkosotakin vaati uhrinsa. Suomen puolustusvoimat menettivät jatkosodassa kaatuneina 64.120, kadonneita 1924 ja haavoittuneita oli 145.147 miestä. Lisäksi kaatui 712 naista ja tyttöä (lottia 228), miehiä ja poikia 613 sekä kauppalaivaston henkilökunnasta 124 (neljä naista).

Myös me leijonat samoin kuin sodan läpikäyneet arvostamme hyvin korkealle sankarivainajiamme. Olemme varmoja, ettei ilman sankarivainajiamme olisi maamme kehittynyt näin voimakkaasti. Samoin voidaan sanoa Lions-järjestöstä. Sodasta selvinneet veteraanimme olivat vahvasti mukana kehittämässä Lions-järjestöä sen rantautuessa 1950-luvulla suomeen.
Suomen itsenäisyys on ollut pitkän kehityksen tulos.

Olemme itsenäisyytemme synnyssä käyneet läpi raskaan ja raastavan kansalaissodan, jonka arpien umpeutuminen on kestänyt hyvin pitkään. Kansalaissopua tarvittiin, jotta selviydyttiin talvisodasta ja sitä seuranneesta jatkosodasta.
Suomen itsenäisyys on ollut sen alkuaikoina hiuskarvan varassa.

Me tämän päivän lionit voimme olla hyvin kiitollisia kaikille sankarivainajille ja veteraaneille.

Kiitos veteraanit!

Kunnia kuuluu teille!"


- - -

Lähteet:
Ari Lindellin puhe 2016 ja
Heikki Möttösen kirjoituksesta ”Nostalginen Turku”
"Sotien aika raisiolaissilmin" E Auvinen ja P. Vanhalukkarla

Kuvat: Markku Patrikainen ja Heikki Mäkelä

 


 

 

Finnish (FI)

HelpLinkki

Linkit

2014 04 25 SLL palkki LCI bar

LCIF linkkiLions verkkokauppa

Mylci

Jasenrekisteri

Arne Ritari linkki LeotPalkki

Jalopeura linkki

MediakorttiSopimusLinkkipalkki